No nimesin tuon nyt noin. Ei ole ihan "oikeaoppinen" Pommes Anna eli Annanperunat... mutta tähän nyt hain hieman samaa fiilistä... ainakin asettelun suhteen. Oli miten oli, tässä reseptiikkaa.

Viipaloi perunat ohuiksi viipaleiksi. Minulla oli viisi isoa rosamundaa. Mandoliini on kyllä tähän viipalointiin oiva väline, mutta menee se veitselläkin, kunhan malttaa tehdä riittävän ohuita.  Huuhtele viipaleet ylimääräisestä tärkkelyksestä. En nyt ole ihan varma oisko tuota pakko tehdä... mutta niin oon ruukannut. Tee mausteista, voista ja öljystä sopiva seos. Minulla oli voita about 40-50 grammaa, pari lorausta öljyä, kolme valkosipulinkynttä, pippuria ja timjamia.

Lorauta vaikkapa oliiviöljyä pannun pohjalle. Lado perunaviipaleet kerroksittain vuokaan tai niin kuin minulla oli, valurautapannuun. Sillä saa parhaan paistopinnan pohjaan. Kerroksien väleihin voi-mausteseosta ja suolaa. Kerrosten määrä riippuu vuoa/pannun koosta. Kun kaikki kerrokset ladottu ja päälle vielä voiseosta, niin laita päälle vielä folio ja jokin sopiva "paino", jotta rakenteesta tulee tiivis. Minulla oli painona pienempi valurauta pannu. Eihän tuo lie ihan pakollinen. Sitten uuniin. Tämä oli leivinuunissa yhden lyhyen hiihtolenkin verran... oiskohan ollut 40 minuuttia ja asteita näppi 200. Kannattaahan se kypsyys toki kokeilla ennen kuin syömään rupiaa. Sorsakosken haarukka menee mukavasti läpi kun potut on kypsiä.

Valmiin paistoksen voi sitten "kiepsauttaa" vaikkapa tarjoiluvadille, sillä pohjasta pitäisi tulla rapea, joten otetaan se mielellään pintaan. Tätähän voipi sitten syödä vaikka ilman mitään lisukkueita tai vaikkapa hirvenlihastikkeen kanssa niin kuin minä tein. Tässä reseptissä on nyt paljon "sinnepäin" ohjeita mutta kyllä sinä Anu tästä selviät. Perunoitahan voi sitten siivutella enemmänkin jos pannu on isompi kuin minulla... tämä oli vain sellainen parikymmensenttinen.